Tie on järkyttävän kuntoinen ja nykyisellään vaarallinen. Näillä sanoilla paikalliset kuvailevat Haminan ja Virolahden välillä kulkevaa Suomen pisintä museotietä.
– Sateella hädin tuskin uskaltaa enää ajaa. Kuoppia ei näe ja paikkaukset ovat liukkaat kuin jää, sanoo museotieyhdistykseen kuuluva ja Virolahden Klamilassa asuva Peter Mansner.
Museotien pituus on 35 kilometriä. Mäkinen ja mutkitteleva reitti kulkee Haminan Tallinmäeltä Virojoelle. Tie on suosittu pyöräilijöiden ja moottoripyöräilijöiden keskuudessa.
Autolla ajettaessa pahimmat kohdat tiestä löytyvät tieosuuden länsipäästä, jossa tienpinta on hyvin kuoppainen ja siinä on monia paikkausjälkiä.
– Se on kuin tilkkutäkki. Kunto ei ole museotien arvolle sopiva, Mansner toteaa.
Satoja vuosia vanha kulkureitti
Tallinmäki-Virojoki museotien historia on pitkä. Se on osa niin sanottua Suurta Rantatietä.
Rantatie yhdisti aikoinaan Suomen keskeisiä hallinto- ja linnakeskuksia, Turkua ja Viipuria. Suomenlahden rantaa mukailevalla tiellä kulkivat sotilaat ja kauppamiehet tiettävästi jo 1300-luvulla.
Kymenlaaksossa kulkeva museotie on säilynyt linjaukseltaan ja korkeussuhteiltaan melko samanlaisena, mitä se oli 1700-luvulla. Nykyisin tiennumero on 3513.
Muita suomalaisia museoteiksi luokiteltuja teitä ovat muun muassa Imatran Vuoksenniskalta Rautjärvelle kulkeva Niskapietilän tie ja Hämeen Härkätietä mukaileva Vanhalinnantie Liedossa.
Museotiet ovat valtakunnallisesti merkittäviä, kulttuurihistoriallisesti arvokkaita tieosuuksia. Museoteitä on olemassa, koska tienpidon ja tiellä liikkumisen historiaa halutaan säilyttää.
Kunnostamiseen ei ole rahaa
Tallinmäki-Virojoki museotien kunnosta vastaa Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus. Liikenne ja kunnossapito yksikön päällikkö Tuomas Vasama kertoo, että tien huonosta kunnosta on saatu palautetta jo pitkään tienkäyttäjiltä.
Museotien kunnostamiseen ei ole kuitenkaan riittänyt rahaa. Elinvoimakeskuksen arvion mukaan koko tien uudelleen päällystys maksaisi noin 3,5 miljoonaa euroa.
– Tie on todettu olevan korjauksen tarpeessa, mutta toistaiseksi se ei ole mahtunut priorisoitujen kohteiden joukkoon, Vasama kertoo.
Elinvoimakeskuksesta kerrotaan, että kunnostuspäätöksen kannalta yksi ratkaiseva tekijä on tien liikenteellinen merkittävyys, eli kuinka paljon tietä käytetään.
Museotiellä liikenne on vähäistä. Haminasta Virolahdelle pääsee myös moottoritietä pitkin. Museotienvarrella sijaitsevien mökkien vuoksi liikenne on kesällä vilkkaampaa kuin talvella.
Väyläviraston tilastoinnin mukaan tieosuudella kulkee päivittäin hieman yli 740 ajoneuvoa. Esimerkiksi Kotkan keskustaan vievällä Hyväntuulentiellä liikkuu 21 000 ajoneuvoa päivittäin.
Adressi ministerille
Vuosikymmeniä museotietä käyttänyt Peter Mansner kuuluu toukokuussa perustetun Virolahti-Hamina Museotieyhdistyksen hallitukseen.
Yhdistys sekä paikalliset asukkaat ovat keränneet nimiä adressiin tien kunnostamisen puolesta. Adressin oli allekirjoittanut sähköisesti heinäkuun puolivälissä yli 560 ihmistä.
Yhdistys luovuttaa nimilistan liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteelle ensi syksynä.
– Katsotaan miten käy, ainakin on syytä yrittää, Mansner sanoo
