Kreikansuomalainen eläkeläinen Marita Karellos on hyvissä ajoin pohjoisateenalaisen alakoulun portilla odottamassa tyttärenpoikaansa. Iltapäivällä portilla on moni muukin isoäiti.
64-vuotias Karellos auttaa mielellään lapsenlapsen hoitamisessa.
Tänään hän on valmistanut koululaiselle täytettyjä munakoisoja. Ne käyvät myös seuraavana päivänä lounaaksi kouluun.
Suomessa on keskusteltu alkuvuonna eläkejärjestelmän kuluista.
Kreikassa etuuksia leikattiin finanssikriisin aikana, runsas kymmenen vuotta sitten. Tässä jutussa katsotaan, miten hyvin leikkaukset onnistuivat.
Eläkeiän nosto toteutui vain osittain
58-vuotiaana eläkkeelle jäänyt Karellos on kuin tilastoesimerkki eläköitymisestä Kreikassa.
Kreikan keskimääräinen vanhuuseläkkeelle jäämisen ikä oli vuonna 2023 alle 59 vuotta. Se on nelisen vuotta vähemmän kuin Suomessa.
Voit valita grafiikassa miesten ja naisten keskimääräiset eläköitymisiät sekä keskiarvon.
Tällä hetkellä kreikkalaiset pääsevät eläkkeelle periaatteessa vasta 67-vuotiaana.
Ikärajaan on kuitenkin paljon poikkeuksia, joista tärkein on, että 40 vuoden työuran jälkeen voi jäädä eläkkeelle jo 62-vuotiaana.
Laboratorioteknikon työ vaarallista
Laboratorioteknikkona työskennellyt Karellos sai eläkepäätöksen 57-vuotiaana, mutta jatkoi vielä vuoden töissä. Sen aikana hän sai eläkettä sekä 70 prosenttia palkasta.
– Covid-pandemian alussa toivotin lopullisen â€hei vaan†työelämälle.
Marita ja miehensä Nikos Karellos kertovat eläkkeelle jäämisestä:
Karelloksen ammatti luokitellaan terveydelle haitalliseksi. Karellos ehti saada urallaan kaksi tartuntatautia, joista toinen oli viedä hengen.
Vaarallisesta ammatista voi jäädä eläkkeelle viisi vuotta aiemmin.
Ruokaan menee iso osa eläkkeestä
Karelloksen eläke on 820 euroa ja se koostuu yleisestä perusosasta ja ansiosidonnaisesta lisäeläkkeestä. Keskivertoeläke on Kreikassa runsas tuhat euroa.
Kreikassa eläkkeet ovat euromääräisesti noin puolet suomalaisista, mutta ne voivat vastata liki 80:tä prosenttia palkasta. Suomessa eläkkeet ovat noin 58 prosenttia palkasta.
Suomessa kansalaisten luottamus eläkkeiden riittävyyteen heikkenee tuoreen eläkebarometrin mukaan.
Marita Karelloksen eläkkeestä yli puolet kuluu tuntuvasti kallistuneisiin ruokamenoihin.
Ikääntyneet säästävät ostamalla ruokaa torilta. Osa hankkii sivutienestejä.
Karelloksen sesonkitöitä tekevä 65-vuotias puoliso Nikos Karellos on vielä työelämässä. Häneltä puuttuu työvuosia.
Marita Karellos kertoo, että moni paikkaa osa-aikatöillä pientä eläkettään.
Kreikan eläköitymisiästä eri arvioita
Platon Tinios (69) on ekonomisti ja eläke-asioihin perehtynyt emeritusprofessori Pireuksen yliopistosta.
Tinios ymmärtää, miksi arvio Kreikan eläkkeellejäänti-iästä hätkähdyttää.
Hän muistuttaa, että eri tahot laskevat eläkkeellejäämisen keski-ikää hiukan eri tavoin. Osa laskee mukaan aiemmat eläköitymisiät, ei pelkästään kyseisenä vuonna eläkkeelle jäävien keski-ikää.
Kreikan eläkeviranomainen arvioi nykyiseksi eläkkeellejäämisiäksi yli 65 vuotta.
– Mutta en usko sitä, sanoo Tinios.
Mitä Kreikassa pitäisi muuttaa?
Tinioksen mukaan Kreikan eläkejärjestelmään tarvittaisiin lisää uudistuksia.
– Muutokset tehtiin finanssikriisissä kiireellä ja ulkoisen painostuksen tuloksena. Tehtiin sinänsä tarpeellisia korjauksia eläkejärjestelmään. Mutta järjestelmän logiikkaan ei puututtu, pohtii Tinios.
Tinioksen mielestä pitäisi esimerkiksi lisätä kannusteita tehdä töitä pidempään.
Eläkkeiden rahoittamista ja kertymistä pitäisi muuttaa.
Lisäksi finanssikriisin aikana säädettyja muutoksia on vesitetty, muun muassa itsenäisten ammatinharjoittajien osalta.
Tinioksen mukaan EU käyttää Kreikkaa jopa malliesimerkkinä eläkejärjestelmän uudistuksista patistaakseen muita jäsenmaita leikkauksiin.
– Mutta jos olet â€luokan parasâ€, tai luulet olevasi, se voi johtaa omahyväisyyteen. Ja puutteiden nostaminen esille on poliittisesti vaikeaa, varsinkin jos on vaalit tulossa ensi vuonna kuten Kreikassa.
Kreikassa eläkemenot ovat edelleen korkeat suhteessa BKT:hen, vaikka suhde onkin uudistusten myötä pienentynyt yli neljällä prosenttiyksiköllä. Suomessa menojen osuus on kasvanut.
Mitä Suomen pitäisi tehdä?
Suomessa talouspolitiikan arviointineuvosto katsoi helmikuussa, että julkisen talouden tasapainottamiseksi pitäisi puuttua myös eläkkeisiin. Esimerkiksi voisi poistaa ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen, vanhempainpäivärahan ja tutkintojen eläkekarttuman.
Mitä Kreikan eläkemyllerryksestä pitäisi ottaa Suomessa opiksi?
– Keskittykää muuhun kuin eläkkeisiin, neuvoo Tinios.
– Kiinnittäkää huomiota työmarkkinoiden toimivuuteen. Ikääntynyttä työvoimaa on tarjolla, mutta onko sille kysyntää?
Tinios muistuttaa, ettei ihmisiä voi työntää pysymään työmarkkinoilla, jos heille ei ole tarvetta ja työtä.
– Työnteon jatkamiseen teillä nähdäkseni on jo kannusteet. Kannattaa miettiä, miten työnteon jatkaminen onnistuu: onko ikääntyville töitä, voivatko he tehdä osa-aikaista työtä tai erityyppistä työtä.
Väestö ikääntyy, kuka hoitaa vanhukset?
Tinios muistuttaa, että varsinkin naiset ovat Kreikassa perinteisesti jääneet eläkkeelle varhain osin siksi, että heidän odotetaan hoitavan iäkkäitä vanhempiaan ja lapsenlapsiaan.
Esimerkiksi Marita Karellos toimi kaksi vuotta muistisairaan anoppinsa omaishoitajana.
Kreikan vanhustenhoito on edelleen pitkälti perheen ja suvun vastuulla, julkisia tai edes yksityisiä hoivakoteja ei ole juurikaan tarjolla.
– Vanhustenhoidosta tulee vaikeaa. Ja ikävä kyllä kreikkalaiset tuntuvat teeskentelevän, ettei ongelmaa ole olemassa, Tinios pohtii.
Eläkeikäisten osuus väestöstä nousee länsimaissa vauhdilla.
Syntyvyys on Kreikassakin laskenut, tulevaisuudessa iäkkäillä on vähemmän jälkeläisiä.
Kreikassa pitäisi nyt aloittaa vanhusten laitoshoidon järjestäminen liki tyhjästä.
– Teidän pitää ehkä Suomessa lisätä perheiden vastuuta vanhuksista, meidän pitää siirtyä päinvastaiseen suuntaan ja toivoa, että näiden välistä löytyy jokin hyvä käytäntö. Ja tämän saman haasteen edessä ollaan kaikissa EU-maissa, sanoo professori Tinios.